Olosuhdeselvityksestä

Toisinaan lapsen huoltoa ja tapaamista koskevan riidan yhteydessä tehdään olosuhdeselvitys. Tässä blogikirjoituksessa käymme lyhyesti läpi, mikä se oikein on ja milloin tuomioistuin määrää sellaisen tehtäväksi.

Mikä on olosuhdeselvitys?

Huoltajuuskiistojen aikana ei aina päästä sopuun siitä, kenen luona lapsen tulisi asua tai kenen tulisi olla lapsen huoltaja. Tällöin tuomioistuimen tulee ratkaista asia perustuen tosiseikkoihin ja oikeusnormeihin. Ongelmaksi kuitenkin usein muodostuu se, että osapuolet ovat erimielisiä ratkaisun kannalta relevanteista tosiseikoista ja monesti nämä tosiseikat ovat vielä vaikeasti todennettavia, sillä ne liittyvät yksityiseen perhe-elämään.

Näissä riitaisissa ja epäselvissä tilanteissa tuomioistuin voi pyytää hyvinvointialueen sosiaalipalveluilta olosuhdeselvitystä. Olosuhdeselvityksen tarkoituksena on antaa tuomioistuimelle tietoa perheen tilanteesta, lapsen elinolosuhteista ja muista asian ratkaisemiseen vaikuttavista seikoista. Siinä perehdytään lapsen ja vanhempien olosuhteisiin, elämäntilanteisiin sekä arvioidaan aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta.

Asianajaja Pinja Rantanen kertoo, että olosuhdeselvityksen kautta saadaan tärkeää ja puolueetonta tietoa lapsen ja vanhempien elinolosuhteista, ja siksi olosuhdeselvityksen asema on merkittävä myös tuomioistuimen ratkaisuharkinnan kannalta.

Tiedot sosiaalipalvelu hankkii keskustelemalla aikuisten ja riidan kohteena olevien lasten kanssa vaihtelevissa kokoonpanoissa. Myös viranomaistietoja esimerkiksi koulusta, lastensuojelusta tai päivähoidosta saatetaan käyttää tarvittaessa. Olosuhdeselvityksen laajuus riippuu hieman siitä, minkä tyyppiset seikat ovat riidanalaisia.

Missä tilanteissa olosuhdeselvitys tehdään?

Lapsenhuoltolain mukaan tuomioistuimen tulee pyytää selvityksen tekemistä, jos se on tarpeellista.

Selvityksen tarpeellisuuden arvioinnissa on kyse tuomioistuimen kokonaisharkinnasta. Käytännössä selvitys on tarpeellinen, jos ratkaisun perusteena olevista keskeisistä seikoista on riitaa, eikä niitä saada selvitettyä muilla tavoin esimerkiksi osapuolten toimittamalla todistelulla. Samalla olosuhdeselvityksen tekemisen tulee luonnollisesti olla myös lapsen edun mukaista.

Missä tilanteissa olosuhdeselvitystä ei ole tarpeen tehdä?

Olosuhdeselvitys ei ole lähtökohtaisesti tarpeen silloin, kun riitaa on vain huoltomuodosta. Esimerkiksi yhteishuollon edellytykset selviävät muun toimitetun näytön avulla. Myös niissä tilanteissa, joissa lapsen on tarkoitus tavata molempia vanhempiaan säännöllisesti ja asianosaiset ovat riidattomasti kyvykkäitä sekä tasavertaisia vanhempia, olosuhdeselvitys ei ole tarpeellinen. Se ei toisi merkittävää lisäarvoa ratkaisun tueksi ja tuomari pystyy ratkaisemaan asian ilmankin.

Tehdäänkö olosuhdeselvitys, jos asianosaiset sitä vaativat?

Asianosaiset yksin eivät voi päättää olosuhdeselvityksen tekemisestä vaan tuomioistuin tekee aina ratkaisun itsenäisesti. Asianosaiset voivat kuitenkin esittää tuomioistuimelle pyynnön olosuhdeselvityksen tekemisestä. Asianosaisia myös kuullaan selvityksen tekemisestä ja tuomioistuimen tulisi pyrkiä yhteisymmärrykseen asianosaisten kanssa selvityksen tekemisen tarpeesta.

Mitä olosuhdeselvitys maksaa ja kauanko sen tekemisessä kestää?

Asianajaja Pinja Rantanen vastaa:

•  Olosuhdeselvitys ei maksa asianosaisille mitään. Olosuhdeselvityksen kesto riippuu sen hyvinvointialueen ruuhkatilanteesta, jossa olosuhdeselvitys tehdään. Tyypillisesti olosuhdeselvityksen teko kuitenkin kestää vähintään puoli vuotta. Jos esimerkiksi vanhemmat asuvat eri hyvinvointialueiden piireissä, olosuhdeselvityksen teko voi kestää kauemminkin. Asiassa pyritään kuitenkin järjestetään pääkäsittely käräjäoikeudessa mahdollisimman pian olosuhdeselvityksen valmistumisesta, jotta perhettä, ja etenkin lapsia kuormittava riitatilanne saadaan mahdollisimman nopeasti saatettua loppuun.
  

Kirjoittajina ON Tuomas Pekkanen ja asianajaja Pinja Rantanen