Miten kannattaa toimia, jos sait haasteen riita-asiassa?

Riita-asialla tarkoitetaan ihmisten tai yritysten välisten yksityisoikeudellisten erimielisyyksien ratkaisemista tuomioistuimessa. Kyse voi olla esimerkiksi velkomus- tai vahingonkorvausasiasta.

Riita-asia tulee vireille, kun kantaja lähettää käräjäoikeuteen haastehakemuksen, jossa hän esittää perustellut vaatimuksensa. Lisäksi, jos asia on kantajan mukaan riidaton, on riita-asia mahdollista laittaa vireille myös kevennetyssä eli niin sanotussa summaarisessa menettelyssä. Haastehakemus on tällöin tavallista suppeampi, eikä sen oheen ole välttämätöntä liittää todistelua. Tällaisia kanteita on helppo laittaa vireille ja on ilmeistä, että osa summaarisessa menettelyssä vireille laitetuista kanteista on perusteettomia ja osa sellaisia, jotka eivät todellisuudessa ole riidattomia.

Sen jälkeen kun haaste on tullut tuomioistuimessa vireille, antaa käräjäoikeus haasteen tiedoksi vastaajalle ja pyytää tältä kirjallista vastausta määräajassa. Vaikka haaste olisi perusteeton tai se ei olisi tosiasiallisesti riidaton, on siihen syytä reagoida. Jos vastaaja ei vastaa haasteeseen, käräjäoikeus ei tutki asiaa sen enemmälti ja antaa asiassa yksipuolisen tuomion. Yksipuolinen tuomio on heti täytäntöönpantavissa ja siihen voi liittyä ikäviä seuraamuksia, kuten maksuhäiriömerkintöjä.

Haasteen voi riitauttaa lähettämällä käräjäoikeuteen vastaus määräpäivään mennessä. Vastauksessa on ilmoitettava, että vastaaja vastustaa kannetta sekä vastustamisen perusteet. Vastaaja voi halutessaan esittää tässä vaiheessa todistelua. On kuitenkin hyvä tietää, että mikäli kannetta vastustetaan, jatkuu asian käsittely täysmittaisessa oikeudenkäynnissä ja oikeudenkäynteihin liittyy aina kuluriski, etenkin jos vastapuoli on varaton.

ON, avustava lakimies Tanja Ihajärvi